Seksuaalisuus ja kardiomyopatia

Seksuaalisuus on perustarve, johon kuuluvat hellyyden, aistillisuuden, yhteenkuuluvuuden, kontaktin, läheisyyden, fyysisen tyydytyksen, avoimuuden ja turvallisuuden tunteet. Tarve säilyy läpi elämän - tarpeen tyydyttäminen muuttaa toki muotoaan.

Kardiomyopatiat ja niiden erilaiset hoitomuodot saattavat kuitenkin aiheuttaa muutoksia henkilön seksuaalisessa elämässä. Muutokset voivat ilmetä haluttomuutena, kivun pelkona ja mahdollisesti erektiohäiriöinä. Myös sydänsairauden myötä tulleisiin seksuaalisuuteen liittyviin ongelmiin on oikeus hakea apua keskustelemalla niistä avoimesti kumppanin, hoitajan, kuntoutusohjaajan tai lääkärin kanssa.

Sairastumisen kriisi - osa sopeutumista

Sydänpotilas ja hänen läheisensä tarvitsevat tukea löytääkseen jälleen tasapainon elämäänsä, jota sairaus on järkyttänyt. Potilas käy läpi kriisin eri vaiheita, jossa erilaiset tunteet vaihtelevat Hän voi tuntea vihaa ja katkeruutta elämää kohtaan siitä, että hän sairastui juuri tässä elämänvaiheessa. Läheisten ihmissuhteiden tärkeys korostuu sopeutumisprosessin myötä. Potilas pelkää myös hylätyksi tulemista. Silloin, kun läheinen ihmissuhde ei toimi - tai suhde on hyvin tuore - potilas voi itseään suojellakseen jopa itse katkaista suhteen, jotta ehtii ensimmäisenä eikä tule hylätyksi.

Toisaalta, jos sopeutuminen viivästyy ja omaa muuttunutta kehokuvaa ei hyväksytä, henkilö voi pikkuhiljaa alkaa karttaa läheistä kontaktia, läheisyyttä ja seksuaalista kanssakäymistä milloin milläkin verukkeella - sänkyjä vedetään erilleen tai muutetaan eri huoneisiin nukkumaan. Potilas ajattelee, että "ei tuo toinen voi enää haluta minua eikä minusta ole enää mihinkään". Tämän myötä itsetunto alenee, sillä paras itsetunnon kohottaja on juuri se läheinen ihminen, joka rakastaa minua kaikkine puutteineni, kolotuksineni ja vaivoineni! Tämä voi johtaa syrjään vetäytymiseen, jossa tärkeät ihmissuhdeverkostot harvenevat. Näin voi käydä myös pariskunnalle, joka sairautta hävetessään ei uskalla lähteä kotoa mihinkään. Lopulta ne viimeisetkin ystävät lakkaavat ottamasta yhteyttä. Tämä noidankehä tulisi saada poikki jo alkuvaiheessa ja siinä auttaa keskustelu ammattihenkilön kanssa. Ääneen lausuttuina asiat saavat oikeat mittasuhteet.

Potilas voi tuntea häpeää tai syyllisyyttä, kun hän vakavan sydänsairauden sijasta murehtii "vain" omaa seksuaalisuuttaan ja pitää sitä epänormaalina. On helpottavaa tietää, että lähes jokainen sydänpotilas tai hänen kumppaninsa kokee nämä kysymykset jossain sairauden vaiheessa tärkeiksi. Naiseuteen ja miehisyyteen liittyvien asioiden käsittely on myös osa sairauden sopeutumisprosessia.

Vertaistukihenkilö voi olla hyvä keskustelukumppani - hänellä on omakohtainen kokemus kardiomyopatiaan sairastumisesta ja sen hoitomuodoista. Hän on saanut tehtäväänsä koulutuksen ja keskustelu on luottamuksellista. Kardiomyopatiapotilaille ja heidän läheisilleen suunnatuilla sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla käsitellään myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Tietoja kursseista saat Kelasta, Karpatiat ry:stä, Sydänpiiristä tai Sydänyhdistyksestä. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kuntoutus, www.sydanliitto.fi/kuntoututus)

Sydämen vajaatoiminta - ja kardiomyopatiapotilas ja seksi

Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa potilaalle usein hengenahdistusta ja rasituksen sietokyky vähenee. Sairautta hoidetaan lääkkeillä, joiden käytön yhteydessä saattaa sivuvaikutuksena esiintyä haluttomuutta, kostumisongelmia ja erektiohäiriöitä. Keskustele lääkkeen sivuvaikutuksista lääkärisi kanssa, mikäli sivuvaikutukset eivät mene ohi. Joskus kuitenkin joudutaan hyväksymään joitakin sivuvaikutuksia, jos vajaatoiminnan optimaalisen lääkityksen löytymistä on jouduttu pitkään kokeillen hakemaan. Kardiomyopatiapotilaiden seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat pitkälti sidoksissa muuhun suorituskykyyn ja lääkitykseen. Jos rakastelun aiheuttama rasitus kuormittaa sydäntä liikaa, kannattaa muistaa, että yhdyntä ei ole ainoa keino tuottaa tai kokea mielihyvää. Erilaisilla hyväilyillä, suuseksillä tai seksiapuvälineiden avulla voi rakkauselämä olla edelleen aktiivista ja tyydyttävää molemmille kumppaneille. Älä kuitenkaan suostu sellaiseen, mistä et pidä ja kunnioita kumppanisi mielipiteitä.

Jos sairaus on periytyvä ja potilas kovin nuori, nousevat pintaan kysymykset: Kelpaanko kenellekään? Uskallanko solmia vakituisen suhteen? Kestääkö oma sydämeni raskauden ja synnytyksen aiheuttaman rasituksen? Periytyykö kardiomyopatia isältä lapselle? Kysy rohkeasti kardiologin lääketieteellistä kannanottoa lasten hankkimiseen. Keskustele asiasta avoimesti kumppanisi kanssa. Hakekaa yhdessä oikeaa tietoa sairaudesta ja myös keskustelu muiden kardiomyopatiaa sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kanssa voi olla avuksi näitä isoja kysymyksiä ratkaistaessa.

Entä kumppani?

Etsi itsellesi oikeaa ja ajankohtaista tietoa sairaudesta, sen hoidosta, kuntoutumisesta ja itsehoitoon liittyvistä asioista. Läheisen mukana olo lääkärin vastaanotolla on suotavaa, mikäli potilas niin haluaa. Tällöin läheinen saa realistisen käsityksen potilaan tilanteesta ja mahdollisista suorituskyvyn rajoituksista.

Jos sinulla ei ole kumppania, saattaa sairauden alkumetreillä tuntua siltä, että ei kukaan voi ihastua minuun saati sitten rakastua! Sopeutumisprosessin edetessä sairaudesta tulee pikku hiljaa elämänkumppani -mutta ei välttämättä ainoa. Rakastavan ja turvallisen kumppanin löytäminen lisää usein myös motivaatiota itsehoitoon ja sairaudesta johtuvien elämäntapamuutosten toteuttamiseen.

Sairastumisen vaikutuksesta parisuhteeseen ja seksuaalielämään on hyvä keskustella yhdessä kumppanin kanssa. Pitkässä suhteessa muodostuneet roolit, tavat ja toimintamallit - yhdyntäasentoja unohtamatta - saattavat kaivata muutosta varsinkin toipilasaikana. Valitettavasti ajatusten lukemiskyky ei kehity yhteisten vuosienkaan aikana, joten tarvitaan ääneen puhumista, jolloin vältetään väärinkäsitysten syntymistä!- Muista kuitenkin, että SINÄ olet edelleen SINÄ - sinua rakastetaan juuri sellaisena kuin olet.

Kuka kuuntelee...

Keskustele rohkeasti lääkärisi kanssa sairauden tai lääkkeiden aiheuttamista seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista. Erektiohäiriö voidaan usein hoitaa. Uusia asentoja kokeilemalla voidaan keventää potilaan rasitusta. Vertaistukihenkilön kanssa voit puhua tarvittaessa nimettömänä, jos niin haluat. Monilta paikkakunnilta löytyy myös seksuaali- ja/tai parisuhdeterapeutin vastaanotto, josta voit hakea apua joko yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Muista, että kumppanisi miettii samoja kysymyksiä - rohkaise häntä keskustelemaan kanssasi. Puhukaa siitä, mikä on suhteessamme tärkeää ja miltä minusta juuri nyt tuntuu. Ja siihen tarvitaan aikaa, rakkautta ja turvallista olkapäätä!

Leila Salo

esh, seksuaaliterapeutti, toiminnanjohtaja

Päijät-Hämeen Sydänpiiri

Päivitetty 25.8.2010 LS