Kardiomyopatiapotilaan osatyökyvyttömyyseläke

Kardiomyopatiapotilas joutuu monin tavoin mukauttamaan elämäänsä sopeutuakseen sairauden mukanaan tuomiin rajoituksiin. Yksi keskeisimmistä asioista on suhtautuminen työelämään.

Päätökset eivät ole helppoja, koska työntekoon liittyy toimeentulon lisäksi myös paljon sosiaalisia näkökohtia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, mistä on usein vaikea luopua. Moni sinnittelee vuodesta toiseen työpaikallaan vähentyneillä voimillaan, mikä vain lisää työn kuormittavuutta. On tärkeää, että potilas löytää omaan tilanteeseensa sopivan ratkaisun, joka mahdollistasi työssä jaksamisen sairaudesta huolimatta.

Sairauslomat tulevat useimmille eteen sairauden eri vaiheissa, mutta myös työtehtäviä olisi syytä keventää voimavarojen vähentyessä. Mikäli työ on fyysisesti raskasta, tulee usein kyseeseen eläkkeelle siirtyminen, ellei sitten työtehtäviä pystytä muuttamaan. Toisaalta monissa ammateissa työ ei juurikaan kuormita fyysisesti, mutta voi muuten käydä kardiomyopatiapotilaalle raskaaksi. Mikäli voimavaroja edelleen riittää osittaiseen työntekoon on osatyökyvyttömyyseläke monissa tapauksissa hyvä ratkaisu sekä työntekijälle että työnantajalle.

Toimistotyökin voi olla liian kuormittavaa

Koska työkyvyn arvioinnissa on keskeisenä fyysisen suorituskyvyn mittaaminen kliinisellä rasituskokeella, voi esimerkiksi toimistotyötä tekevän olla vaikea löytää hyviä perusteluja eläkehakemukselleen. Monet työtehtävät ovat nykyisin kuitenkin muilla tavoin kuormittavia ja näissä tilanteissa perustelut täytyy hakea aina tapauskohtaisesti.

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työkyvyn katsotaan alentuneen vähintään 3/5. Tässä tapauksessa työnteko tyypillisesti lopetetaan kokonaan eläkkeen myöntämisen jälkeen. Jos työkyky ei ole alentunut näin paljon, mutta kuitenkin 2/5 täydestä työkyvystä, voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke, jonka aikana voi edelleen jatkaa työntekoa, kunhan uusi ansiotaso on enintään 60 % aiemmasta ansiotasosta. Se miten työaikaa käytännössä lyhennetään, on työntekijän ja työnantajan välillä vapaasti sovittavissa. Voi esimerkiksi edelleen tehdä viisipäiväistä työviikkoa lyhennetyin työpäivin, siirtyä kolmipäiväiseen työviikkoon tai työskennellä vuoroviikoin, sen mukaan mikä kyseisiin työtehtäviin parhaiten sopii.

Hakemusprosessi käyntiin jo työkyvyn vain osittain alennuttua

On syytä huomata, että osatyökyvyttömyyseläkkeeseen riittää se, että työkyky on alentunut tuon edellä mainitun 2/5, eli työkyvystä on silti vielä yli puolet jäljellä. Eikä täysimääräinenkään työkyvyttömyyseläke itse asiassa edellytä täydellistä työkyvyn katoamista. Näin ollen työkyvyttömyyseläkehakemuksen kanssa ei kannata odotella niin pitkään, että tilanne työpaikalla tulee kestämättömäksi, vaan hyvissä ajoin ryhtyä selvittämään itselleen parhaiten sopivaa ratkaisua.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakemista on syytä harkita, kun sairauspäivärahan maksimikausi on tulossa täyteen. Toisaalta hakemuksen tekeminen ei edellytä, että jokin tietty määrä sairauspoissaoloja tulisi ensin täyteen. Mikäli tuntuu siltä, että osatyökyvyttömyyseläke voisi olla hyvä ratkaisu, voi siitä hakea työeläkevakuutusyhtiöltä ennakkopäätöksen ollessaan vielä kokoaikatyössä. Myönteisen ennakkopäätöksen jälkeen työntekijällä on 10 kuukautta aikaa sopia työnantajan kanssa työn keventämisestä

Työterveyslääkäri ensimmäinen kontakti

Työkyvyttömyyseläkkeen selvittäminen kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta oman työterveyslääkärin kanssa. Työterveyslääkärin oletetaan tuntevan sekä potilaan sairaushistorian että työskentelyolosuhteet ja kyseisen työn asettamat vaatimukset. Mikäli lääkäri näkee aiheelliseksi työkyvyttömyyseläkehakemuksen tekemisen, hän laatii tätä tarkoitusta varten B-lausunnon, joka koostuu potilaan esitiedoista, kliinisten löydösten ja toimintakyvyn kuvauksesta sekä arviosta hoidon tai kuntoutuksen mahdollisuuksista.

Potilas hakee ennakkopäätöstä samalla lomakkeella kuin työkyvyttömyyseläkettäkin (ETK/Kela 7002). Tätä lomaketta saa joko työeläkevakuutusyhtiöltä, Kelalta tai näiden yhtiöiden verkkopalvelusta. Ensivilkaisulla nelisivuinen lomake tuntuu työläältä, mutta perehtyessään sen täyttämiseen huomaa, että tarvittavat tiedot saa koottua kohtuullisella työllä. Tärkeää on luonnollisesti täyttää huolella kaikki tarvittavat kohdat ja liittää mukaan hakemuksen tueksi vaadittavat asiakirjat.

Hakemuksen keskeistä sisältöä

Keskeistä hakemuksessa on kuvailla työolosuhteita sekä sitä miten sairaus on haitannut työntekoa, ja miten työtehtäviä on mahdollisesti muutettu sairastumisen jälkeen. Työolosuhteissa otetaan huomioon fyysisen kuormituksen lisäksi mm. työtahti ja henkinen paine, mitkä on syytä tuoda selkeästi esiin, mikäli työ ei ole fyysisesti raskasta. Kardiomyopatiaan usein liittyvä krooninen väsymys on esimerkiksi tekijä, joka jokaisessa työtehtävässä vaikuttaa työpanokseen eikä sairauden aiheuttamaa psyykkistä kuormitustakaan tule aliarvioida.

Hakemuslomakkeella selvitetään myös mitä tutkimuksia terveydentilan arvioimiseksi on tehty, ja miten ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen mahdollisuuksia on selvitetty. Kardiomyopatiapotilaan tapauksessa hakemuksessa esiin tuotavia tutkimuksia ovat viimeisin sydämen ultraäänitutkimus ja rasitusergometria sekä muut mahdolliset perussairauteen liittyvät tutkimukset, kuten esimerkiksi elektrofysiologinen tutkimus. Lisäksi on syytä tuoda esille myös kuntoutuskurssit ja mahdolliset TYK-kurssit, joilla työkykyä on selvitetty ja pyritty löytämään keinoja työkyvyn ylläpitämiseen.

Tärkeitä liitteitä hakemuksessa ovat työterveyslääkärin B-lausunnon lisäksi kuntoutuskurssilta saatu tai muualla laadittu työkykyarvio sekä edellä mainittujen perussairauteen liittyvien tutkimusten tulokset.

Yhteenvetona hakemuksen täyttämisestä voi todeta, että siinä tulee tuoda selvästi esille, miten sairaus tuo rajoituksia juuri kyseisiin työtehtäviin ja kuinka tilannetta on pyritty hoitamaan. Hakemuksessa esiin tuotujen seikkojen on syytä perustua liitteenä oleviin lausuntoihin ja selvityksiin eikä yksinomaan hakijan omiin tuntemuksiin tai mielipiteisiin. Hakemuksella on tarkoitus osoittaa, että työkyky on alentunut 2/5, minkä takia pyydetään ennakkopäätöstä osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

Hakemus liitteineen postitetaan työeläkeyhtiölle, jonka käsittelyssä kuluu tyypillisesti useampi kuukausi. Tänä aikana työeläkeyhtiö lähettää työnantajalle selvityspyynnön, jossa kysytään työnantajan näkemystä työolosuhteista, hakijan työssä jaksamisesta sekä työnantajan mahdollisuudesta toteuttaa osa-aikatyötä.

Saatuaan tarvittavat selvitykset työeläkeyhtiö lähettää ennakkopäätöksen hakijalle. Myönteisen päätöksen saatuaan osa-aikatyöhön voi siirtyä heti kun siitä on työnantajan kanssa sovittu. Lopuksi hakija tekee työeläkeyhtiölle osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisilmoituksen, ja eläkkeen maksaminen alkaa samaan aikaan kun ansiotaso laskee osa-aikatyöhön siirtymisen yhteydessä.

Nettoansiotaso ei romahda

Osatyökyvyttömyyseläke on 50 % täydestä eläkkeestä ja mikäli sen ohella tekee osa-aikatyötä niin, että ansaitsee 60 % aiemmasta ansiotasosta, ei verojen jälkeen käytettäväksi jäävä tulotaso poikkea kovinkaan paljon aiemmasta nettoansiotasosta. Merkittävästi lisääntyy sen sijaan vapaa-aika, jonka voi käyttää lepoon tai niiden asioiden tekemiseen, mitä ei ennen jaksanut kokoaikatyön uuvuttamana tehdä. Työkykyyn ja työssä jaksamiseen osa-aikatyöhön siirtyminen vaikuttaa myös parantavasti, ja työnantajakin saattaa huomata, että lyhentynyt työaika kompensoituu tehostuneena työpanoksena. Tyytyväinen voi olla myös yhteiskunta, jos tällä järjestelyllä saadaan veronmaksaja pidettyä pidempään mukana työelämässä yhteisen kakun kartuttajana.