Jättisolumyokardiitti

Jättisolumyokardiitti

Jättisolumyokardiitti on vakava sydämen tulehduksellinen sairaus, jonka syytä ei tiedetä. Sairaus ilmenee nopeasti etenevin sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriön oirein. Sairaus johtaa usein sydämen siirtoon.

Kaikista sydänlihastulehdusten aiheuttajista jättisolumyokardiitti on erittäin harvinainen. Suomessa siihen sairastuu vuosittain alle viisi henkilöä.

Jättisolumyokardiitti aiheuttaa nopeasti vaikeutuvan sydämen vajaatoiminnan ja henkeä uhkaavia rytmihäiriötä. Sydämen vajaatoiminnan eli pumppaustoiminnan häiriön oireita ovat rasituksen siedon heikkeneminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset. Sydänlihaksen johtoratavauriot voivat aiheuttaa pulssin hitautta ja huimausta tai useimmiten nopeista rytmihäiriöistä johtuvaa tykytystä. Molemmat voivat johtaa tajunnan menetykseen. Sairaus alkaa nuorena tai keski-iässä yleensä aiemmin terveellä ihmisellä. Noin 20 prosentilla sairaus liittyy muuhun autoimmuunisairauteen, esimerkiksi tulehdukselliseen suolistosairauteen.

Jättisolumyokardiitin aiheuttaa sydänlihaksen tulehdus. Tulehdussolut, jättisolut ja lymfosyytit aiheuttavat kudostuhoa sydämessä. Tulehduksen laukaisevaa syytä ei tiedetä.

Sairauden varhainen toteaminen on tärkeää, jotta hoito päästään aloittamaan ajoissa. Perustutkimuksia ovat sydämen kaikukuvaus ja sydänsähkökäyrä levossa tai vuorokausirekisteröintinä. Tarkempiin tutkimuksiin kuuluvat sydämen magneettitutkimus ja/tai PET-kuvaus. Sairauden toteaminen perustuu aina sydänlihaksen koepalaan. Jättisolumyokardiitilla ja sydänsarkoidoosilla on monia samanlaisia piirteitä ja sairauksien erottaminen toisistaan on haasteellista. 

Lähde: Sydänliiton kotisivut